Lähes 30 000 suomalaista asuu Espanjan Aurinkorannikolla – osa vakituisesti, osa vain talvikuukaudet. Enemmistön muodostavat eläkeläiset. Valokuvaaja Joel Karppanen on kuvannut suomalaiseläkeläisten yhteisöä Fuengirolassa sekä Torremolinoksessa. Eläkeläisten ohella hän on kuvannut myös muita Aurinkorannikon suomalaisia, kuten lapsiperheitä, prekaareissa olosuhteissa eläviä puhelinmyyjiä ja syrjäytyneitä alkoholisteja.
Alueen suomalaisten sosioekonominen kirjo on laaja: yhdet asuvat miljoonien kattohuoneistoissa, toiset keskivertohotellissa, köyhimmät hökkeleissä leirintäalueilla. Karppasen Onnen kaukoranta -kuvasarja valottaa moniulotteisen panoraaman suomalaisesta identiteetistä, luokasta, työstä, eläkeläisyydestä ja perhesuhteista.
Seppälän säätiö on myöntänyt Joel Karppasen Onnen kaukoranta -dokumenttiprojektille 4000 € apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha...
Seppo Saves kuvasi vuosina 1990–1999 sata suomalaista vaikuttajaa kuudelta eri vuosikymmeneltä kuvajournalistin silmin.
1. kuvassa on Kapellimestari ja viulisti Okko Kamun muotokuva. kapellimestarikilpailut Berliinissä vuonna 1969, mikä avasi hänelle ovet maailmalle. Hän toimi Tukholmankuninkaallisen oopperan vierailevana kapellimestarina vuosina 1969–1970.
2. kuvassa on Toimittaja Mirja Pyykön muotokuva. Pyykkö toimi Yleisradion toimittajana 39 vuotta ja oli mukana 700 ohjelmassa. Hän on voittanut neljä Telvistä ja yhden Venla-patsaan.
3. kuva on Poliitikko Päiviö Hetemäen muotokuva. Hetemäki oli Kokoomuksen vaikutusvaltaisimmista poliitikoista 1950-luvun alusta lähtien. Hetemäelle oli tärkeää saada asiat hoidetuiksi eikä sen korostaminen kuka niitä hoiti. Tämä piirre herätti luottamusta häntä kohtaan yli puoluerajojen.
4. kuva on Keihäänheittäjä Seppo Rädyn muotokuva. Räty on yksi menestyneimpiä lajissaan: maailmanmestari, kolminkertainen olympiamitalisti, EM-mitalisti sekä entinen maailmanennätyksen haltija. Räty on kolmas suomalainen yleisurheilija, joka on saavuttanut mitalin kolmissa olympiakisoissa.
Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha...
Vuonna 1985 Juha-Pekka Inkinen teki muotokuvasarjan ystävistään. Yksi Inkisen kuvista on koko Suomen tuntema muusikko Pelle Miljoona. Inkinen kuvasi Pellen uudestaan vuonna 2023. Ensimmäisen ja tuoreimman kuvan välillä on siis 38 vuotta, johon mahtuu paljon. Inkinen pyrkii työllään konkreettisesti kuvaamaan ajan kulumista. Totuus on, ettemme voi välttää vanhenemista, mutta se voi tuoda elämäämme uusia näkökulmia sekä kauneutta. Maailma tyypillisesti rakentuu nuoruuden ihannoinnin ympärille, joten on tärkeää nähdä eri-ikäisiä ihmisiä ja elämänpolkuja.
Patricia Seppälän säätiö on myöntänyt Juha-Pekka Inkisen 38 vuotta -valokuvanäyttelylle 3000 euron apurahan. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...
Urpo Lahtisen vuonna 1957 perustama Lehtimiehet Oy oli Tampereella toiminut ilmaisjakelu- ja aikakauslehtien kustantaja. Sen merkittävin lehti, Hymy, erikoistui skandaalijuttuihin ja saavutti suurimman suosionsa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Kilpailu perinteisten lehtitalojen kanssa oli kovaa, mutta Lehtimiehet onnistui vakiinnuttamaan asemansa markkinoilla. Seuran ja Avun kilpailu Suomen suurimman viikkolehden asemasta päättyi, kun Hymy syrjäytti ne kärkipaikalta. Hymyn mullistaessa aikakauslehtitarjontaa, vanhojen perhelehtien oli seurattava sen jalanjälkiä ja siirryttävä sensaatiomarkkinoille.
Vuonna 1988 Yhtyneet Kuvalehdet ostivat Lehtimiehet Oy:n ja sen 16 lehteä 300 miljoonalla markalla, mutta kiinteistöt jäivät kuitenkin Urpo Lahtisen perheelle. Helmikuussa 1989 ostaja ilmoitti siirtävänsä Lehtimiehet Oy:n toiminnan kokonaan pois Tampereelta vuoden loppuun mennessä, ja vuoden 1989 viimeisenä päivänä Lehtimiehet Oy:n tunnukset poistettiin Puutarhakatu 16:n seiniltä. Valokuvaaja Jukka Kuusisto ikuisti hetken, kun Lehtimiehet Oy:n viimeiset mainokset poistettiin. Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA-kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha...
Lähes 30 000 suomalaista asuu Espanjan Aurinkorannikolla – osa vakituisesti, osa vain talvikuukaudet. Enemmistön muodostavat eläkeläiset. Alueen suomalaisten sosioekonominen kirjo on laaja: yhdet asuvat miljoonien kattohuoneistoissa, toiset keskivertohotelleissa, köyhimmät hökkeleissä leirintäalueilla. Joel Karppasen kuvasarja valottaa moniulotteisen panoraaman suomalaisesta identiteetistä, luokasta, työstä, eläkeläisyydestä ja perhesuhteista.
Seppälän säätiö on myöntänyt Joel Karppasen Onnen kaukoranta -dokumenttiprojektille 4000 € apurahan. Apurahan avulla Karppanen dokumentoi Aurinkorannikon suomalaisia, kuten lapsiperheitä, prekaareissa olosuhteissa eläviä puhelinmyyjiä ja syrjäytyneitä alkoholisteja. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha...
Timo Kirveen ikuistamaa designia vuoden 1983 Hanitare-messuilta. Kansikuvassa Ilona Mannerlan suunnittelema istuin ja seuraavassa kuvassa ’Love Seat AD 1983’.
Kuvat ovat osa Patricia Seppälän säätiön tukemaa Museoviraston JOKA kuva-arkistoa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Apuraha...
Jenna Lehtosen Koira haudattuna -projekti valaisee koiramaailman pimeitä nurkkia ja nostaa esiin epäkohtia muun muassa rodun jalostuksen ympäriltä.
Koiranäyttelyt ovat kauneuskilpailuja, joissa koirien rakennetta, ulkomuotoa ja liikkeitä vertaillaan ja koirat arvostellaan virallisen rotumääritelmän mukaan. Ulkonäkökeskeinen jalostus on johtanut joidenkin rotujen kohdalla vakaviin terveysongelmiin. Yksi näistä roduista on cavalier kingcharlesinspanieli.
JOKA eli Journalistinen kuva-arkisto viettää kymmenvuotisjuhlaa. JOKA tallentaa, säilyttää, digitoi ja julkaisee merkittävien lehtikuvaajien kokoelmia sekä sanoma- ja aikakausilehtien laajoja kuva-arkistoja. Merkityksellisellä työllään se turvaa suomalaisen poliittisen historian, arjen ja populaarikulttuurin kuvaston säilymisen yhdessä muiden museoiden ja arkistojen kanssa sekä vahvistaa kuvajournalismin asemaa osana kulttuuriperintöä. JOKAn kokoelmissa on tällä hetkellä noin 20 miljoonaa lehtikuvaa, jotka ovat katsottavissa Museoviraston verkkosivuilla! Säätiö onnittelee lämpimästi arkistoa kymmenvuotissyntymäpäivästä! #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Museovirasto #SäätiöTekoja
Henrietta Soininen on voittanut Kuvajournalismi 2023 -kilpailussa säätiön sponsoroiman Uusi Kuvajournalisti -sarjan. Tuomariston perustelut ovat seuraavat: “Vahva ja eheä kuvasalkku, joka tuntuu tuoreelta ja visuaalisesti kypsältä. Kuvaajalla on kyky kertoa tarina ja löytää ydin yhdellä kuvalla. Kuvatekstit vain vahvistavat sen, minkä voi jo tulkita kuvista ilman tekstejä. Sarja on erinomaisesti kuvattu ja valon käyttö todella kaunista.”
Juuri julkaistu Henriettan haastattelu on luettavissa säätiön verkkosivuilta — linkki profiilissa. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #SäätiöTekoja #Kuvajournalismi2023...
Vuonna 2024 Patricia Seppälän säätiön kuvajournalistipalkinto jaetaan yhdeksättä kertaa. Tämänvuotisen palkinnon saa kuvajournalisti Antti J. Leinonen. Palkinnon suuruus on 12 000 euroa.
Palkintoperustelut ovat seuraavat: Syventyminen on ensimmäinen asia, joka välittyy Antti J. Leinosen työstä. Leinosella on kyky pysähtyä aiheensa ääreen, tutustua kuvattaviinsa ja näin tavoittaa jotakin aitoa ja inhimillistä. Jokainen Leinosen kuva tuntuu mietityltä kokonaisuuden osalta, ja jokainen niistä tuo kokonaisuuteen jotain olennaista lisää. Tätä on kuvallisen kerronnan taito. Leinonen kohdistaa katseensa tavallisiin ihmisiin, ja erityisen arvokasta on, että hän on dokumentoinut elämää Pohjois-Suomessa, kotiseudullaan. Leinosen töissä näemme palasia siitä Suomesta, joka jää mediassa vähälle huomiolle. Hänen kuvissaan on ajattomuutta – usein kaikki moderni on rajattu niiden ulkopuolelle.
Patricia Seppälän säätiö edistää kuvajournalismin, lehtikuvauksen ja muun dokumentoivan valokuvauksen kehitystä ja tukee kuvajournalismiopintoja sekä alan projekteja, esimerkiksi näyttelyitä ja kirjahankkeita. Kuvajournalismin uranuurtaja Patricia Seppälä (1924–2001) oli monen vuosikymmenen ajan kuvatoimistoalan johtava tekijä Suomessa ja alan merkittävä vaikuttaja myös kansainvälisesti. Seppälä perusti nimeään kantavan säätiön vuonna 2000. Siitä lähtien Patricia Seppälän säätiö on tukenut kuvajournalismin tekijöitä runsaalla kahdella miljoonalla eurolla. #PatriciaSeppälänSäätiö #PatriciaSeppäläFoundation #Apuraha #SäätiöTekoja...